Muuttujat ovat yksi minkä tahansa ohjelman keskeisistä rakennuspalikoista. Muuttuja on säiliö, joka pitää sisällään dataa, jota voidaan muuttaa tai käyttää ohjelman aikana. Useimmissa ohjelmointikielissä muuttuja määritellään ja sille annetaan arvo.

Esimerkiksi Pythonissa:

age = 25;

Ja C:ssä:

int age = 25;

Tässä age on muuttuja, joka sisältää arvon 25.

Joissakin kielissä, kuten C:ssä, sinun täytyy ilmoittaa muuttujan tyyppi, ja yllä oleva int tarkoittaa, että tyyppi on kokonaisluku.

C-kielessä, kuten monissa muissakin ohjelmointikielissä, jokainen lause päättyy puolipisteeseen.

Lause ohjelmoinnissa tarkoittaa yksittäistä käskyä tai komentoa, jonka tietokone suorittaa. Se voi esimerkiksi asettaa muuttujalle arvon, kutsua funktiota tai tehdä päätöksen. Ja kuten edellä mainittiin monissa ohjelmointikielissä lause päättyy puolipisteeseen (;).

Tietotyypit määrittävät, millaista dataa muuttuja voi sisältää. Yleisimmät tietotyypit ovat:

• Kokonaisluku – Kokonaisluvut (esim. 5, -10)
• Liukuluku – Desimaaliluvut (esim. 3.14, -0.5)
• Merkkijono – Teksti (esim. "Hei, maailma!")
• Totuusarvo – Loogiset arvot (true tai false)

Operaattorit ovat symboleita, jotka suorittavat operaatioita muuttujilla ja arvoilla. Tässä muutamia yleisiä operaattoreita:

• Aritmeettiset operaattorit (esim. +, -, *, /) – Käytetään matemaattisiin perusoperaatioihin.
• Vertailuoperaattorit (esim. ==, !=, >, <) – Käytetään arvojen vertailuun.
• Loogiset operaattorit (esim. &&, ||, !) – Käytetään totuusarvojen yhdistämiseen tai kieltämiseen.

Ehtolauseet mahdollistavat ohjelman tehdä päätöksiä ja suorittaa koodia tiettyjen ehtojen perusteella. Yleisin ehtorakenne on if-lause.

Esimerkiksi:

float temperature = 30.0;
if (temperature > 20) {
    printf("On lämmin päivä.");
}

Tässä ohjelma tarkistaa, onko lämpötila suurempi kuin 20, ja tulostaa viestin, jos ehto on tosi.

Silmukat antavat mahdollisuuden suorittaa koodilohkon useita kertoja. Yleisimmät silmukat ovat for- ja while-silmukat.

Esimerkiksi yksinkertainen for-silmukka C:ssä:

for (int i = 0; i < 5; i++) {
        printf("%d",i);
}

Tämä silmukkaa tulostaa luvut 0:sta 4:ään.

Funktiot ovat uudelleenkäytettäviä koodilohkoja, jotka voivat suorittaa tietyn tehtävän. Voit määritellä funktion ja kutsua sitä tarpeen mukaan.

Esimerkki C-kielellä:

// Funktio, joka tervehtii nimellä
void greet(char name[10]) {
    printf("Hei, %s\n", name);
}

// Kutsutaan tervehdys-funktiota eri nimillä
greet("Alice");
greet("Bob");

Tässä esimerkissä funktio greet ottaa nimen argumenttina ja tulostaa tervehdyksen. Voit kutsua sitä eri nimillä. Funktion kutsuminen tarkoittaa, että kääntäjälle kerrotaan, että haluamme sen suorittavan funktion.

Funktion määrittelyssä tarvitaan neljä osaa:

1. palautusarvon tyyppi: void, int, float jne (edellä void)
2. funktion nimi: edellä greet
3. parametrit: ()-sulkujen sisällä oleva lista arvoista, joita funktiolle tulee antaa
4. funktion runko: {}-sulkujen välinen osa, jossa määritetään mitä funktion tulee tehdä

Palautusarvon tyyppi void tarkoittaa, että funktio ei palauta mitään. Palauttaminen tarkoittaa, että kun funktio on suoritettu se antaa sitä kutsuvalle koodille tuloksen eli palautuksen.

Taulukko on kokoelma arvoja, jotka on tallennettu yhteen muuttujaan. Jokaisella arvolla on indeksi, joka alkaa nollasta. Taulukot ovat hyödyllisiä tietolistojen tallentamiseen.

Esimerkki C-kielellä:

// Taulukko, joka sisältää kokonaislukuja
int myNumbers[3] = {101, 105, 202};

// Tulostetaan ensimmäinen luku
printf("%d\n", myNumbers[0]);  // Tulostaa 101

Ja toinen esimerkki, jossa taulukko sisältää merkkijonoja

const char *fruits[] = {"omena", "banaani", "appelsiini"};
printf("%s",fruits[0]); // Tulostaa "omena"

Kommentti tarkoittaa tekstinosaa (sana, rivi, kappale), jota kääntäjä ei huomioi. Kommenttien tarkoituksena on antaa informaatiota koodia lukevalle ohjelmoijalle. Kommentit muodostetaan c-kielessä kahdella tavalla:

• Merkit // tarkoittavat, että näiden jälkeen loppuosa rivistä tulkitaan kommentiksi
• Merkkien /* ja */ väliin jäävä osa tulkitaan kommentiksi

• Tyyppien tarkistus tapahtuu käännösaikana tai ajonaikana.
• Epäsuorat tyyppimuunnokset eivät ole sallittuja tai ne ovat rajoitettuja.
• Virheitä syntyy, kun operaatioissa on yhteensopimattomia tyyppejä.

Esimerkki C-kielellä

int age = 10;
age = "a"; // Aiheuttaa käännösaikaisen virheen

Sen sijaan JavaScriptissä seuraava ei aiheuta virhettä

let age = 10;
age = "a";