Vesiputousmalli on perinteinen, peräkkäinen prosessimalli, jossa projekti etenee vaihe vaiheelta: esitutkimus → määrittely → suunnittelu → toteutus → testaus → käyttöönotto → ylläpito. Vaiheet suunnitellaan eteneviksi järjestyksessä. Vesiputousmalli sopii erityisesti projekteihin, joissa vaatimukset tunnetaan hyvin etukäteen, ne pysyvät vakaina ja toteutustapa on tuttu.

Vesiputousmallin edut:

• Selkeä rakenne ja vaiheistus
• Helppo hallita ja seurata
• Hyvä dokumentaatio
• Sopii projekteihin, joissa vaatimukset ovat vakaat

Vesiputousmallin haitat:

• Jäykkä, vaikea muuttaa suuntaa
• Asiakas näkee tuotteen vasta lopussa
• Riskit voivat realisoitua myöhään
• Ei sovellu projekteihin, joissa vaatimukset muuttuvat

Iteratiivinen vesiputousmalli: Vesiputousmallia voidaan soveltaa myös siten, että vaiheisiin palataan ja niitä toistetaan. Esimerkiksi testauksessa havaittu ongelma voi edellyttää suunnittelun tai toteutuksen tarkentamista, ja muuttunut vaatimus voi johtaa määrittelyn päivittämiseen. Kehityksen perusrakenne säilyy kuitenkin vaiheittaisena ja vesiputousmallin kaltaisena.

Ketterät menetelmät ovat iteratiivisia ja inkrementaalisia lähestymistapoja, jotka korostavat joustavuutta, asiakasyhteistyötä ja nopeaa reagointia muutoksiin. Ketterät menetelmät perustuvat Agile Manifestoon (2001), joka määrittelee neljä perusarvoa:

• Yksilöt ja vuorovaikutus ennen prosesseja ja työkaluja
• Toimiva ohjelmisto ennen kattavaa dokumentaatiota
• Asiakasyhteistyö ennen sopimusneuvotteluja
• Reagointi muutokseen ennen suunnitelman seuraamista

Miksi ketteriä menetelmiä kehitettiin?

Ketteriä menetelmiä kehitettiin vastaukseksi perinteisten, tarkasti etukäteen suunniteltujen ohjelmistoprojektien ongelmiin. Pitkissä projekteissa asiakkaiden tarpeet, liiketoimintaympäristö ja käytettävä teknologia ehtivät usein muuttua ennen kuin ohjelmisto valmistui. Jos valmis tuote esiteltiin asiakkaalle vasta projektin lopussa, väärin ymmärretyt vaatimukset ja muut virheet saattoivat tulla esiin hyvin myöhään, jolloin niiden korjaaminen oli kallista ja hidasta.

Ketterissä menetelmissä ohjelmistoa toteutetaan pienissä osissa ja siitä pyydetään palautetta säännöllisesti. Näin tärkeimmät ominaisuudet voidaan toimittaa aikaisemmin, muutoksiin voidaan reagoida hallitusti ja ongelmat havaitaan nopeammin. Menetelmät on otettu laajasti käyttöön erityisesti siksi, että ne parantavat asiakkaan ja kehitystiimin yhteistyötä, tekevät työn etenemisen näkyväksi ja pienentävät riskiä rakentaa pitkään vääränlaista tuotetta.

Mitä ketteryys ei tarkoita?

Ketteryyttä ei pidä ymmärtää niin, ettei ohjelmistoa tarvitse määritellä, suunnitella tai dokumentoida. Näitä asioita tehdään edelleen, mutta sopivassa laajuudessa ja usein vaiheittain projektin edetessä. Esimerkiksi vaatimuksia voidaan kuvata käyttäjätarinoina ja hyväksymiskriteereinä, arkkitehtuuria suunnitella ennen toteutusta ja sen aikana sekä olennaiset ratkaisut, rajapinnat ja käyttöohjeet dokumentoida.

Agile Manifeston ilmaus "ennen" ei tarkoita, että jälkimmäinen asia olisi arvoton. Prosesseilla, työkaluilla, dokumentaatiolla, sopimuksilla ja suunnitelmilla on paikkansa, mutta niiden tulee tukea toimivan ja asiakkaalle hyödyllisen ohjelmiston tuottamista. Ketteryys ei myöskään tarkoita suunnittelemattomuutta, jatkuvaa tavoitteiden vaihtamista tai sitä, että laatuvaatimuksista ja sovituista vastuista voitaisiin luopua.

Seuraavaksi esitellään kolme yleisesti käytettyä ketterää lähestymistapaa: Scrum, Kanban ja Extreme Programming (XP).